Tama ei ole mikaan Maragole vaan Maragoli, mutta en ole viitsinyt vaihtaa otsikkoa, kun koneet taalla on niin hitaita.
Olen yhden lastenkodin tyton kanssa kaupungilla hoitamassa asioita. Olen nyt tilannut laatikostoja lastenhuoneisiin vaatteita varten. Siella voi kuulostaa silta, etta miksi ihmeessa laitan rahaa vaatesailytykseen, mutta lasten vaatteet pyorii lattioilla, kuten olen kertonut ja luulen, etta kukaan paikallinen ei tulisi sailytystiloja hankkimaan, koska ruoka taitaa olla ajattelussa ensimmaisena. Maslowin tarvehierarkia nayttaytyy taalla todellisuudessa erittain hyvin. Ensin ruoka, sitten huvit.
Eilen minulla oli mukana yksi toinen tytto, kun olin hoitamassa asioita. Mutaisia polkuja kulkiessamme kysyin, mika on paras ja ikavin asia hanen elamassaan. Mukavinta Sheila ei osannut kertoa, mutta ikavin on se, etta hanta lyodaan. Opettajat lyovat koulussa, jos ei tieda oikeata vastausta tehtaviin. Sheila sanoi, etta hanta lyodaan joka paiva. Tytto sanoi itse, etta opettajien tulisi opettaa, miten tehtavat tehdaan, eika lyoda. Todellako? Aina valilla heraa siihen todellisuuteen, etta tama on todellakin kehitysmaa.
Sheila oli eilen ensimmaista kertaa elamassaan pankissa. Tytto on 14-vuotias. Tajusin eilen, etta on ihan hyva, etta otan aina jonkun lapsista mukaan kylille, jotta he nakisivat rahan kayttamista yms. Kaikilla lapsilla on vaikeuksia matematiikassa ja erityisesti raha- ja aikalaskuissa. Ajalla ei taalla nyt ole niin valia (paitsi etta koulussa pitaa olla ajoissa, ettei opet lyo) ja rahaa lapset eivat paase itse kayttamaan oikeastaan laisinkaan. Isoimmat lapset/ nuoret hoitavat jotain pienia ostoksia omalla kylalla, mutta muutenlapset eivat kasittele rahaa.
Eilen vietimme illan kynttilanvalossa. Sahkoyhtio katkaisi sahkot, koska laskuja ei oltu muka maksettu. Lastenkodin laskut on kylla maksettu, mutta yhtio lahettaa lastenkodin perustajan viimeisen Kenian kodin laskuja yha lastenkodille ja vaatii niita maksettaviksi. Minua pimeys ei kylla erityisesti haitannut. Lapset ovat paljon rauhallisempia, kun ei ole valoja, ja telkkarikaan ei pauhaa.
Huomenna lahdemme retkelle Kisumuun niiden lasten kanssa, joilla kokeet sujuivat erityisen hyvin. Lastenkodin aikuiset painottavat, etta retki on "akateeminen". Valilla minua ahdistaa se, miten lastenkodilla painotetaan opiskelua ja siina menestymista. Lapsille on usein sanottu, etta he ovat lastenkodilla opiskelua varten. Eivatka ole! He ovat siella siksi, etta se on heidan koti!
En ole vielakaan varannut safaria tai majoitusta rannikolle. Pitaisi tehda se, tai olisi pitanyt tehda jo, mutta nama koneet ovat niin hitaita, etta aina siirran varausta seuraavaan paivaan... Jospa loytaisin huomenna Kisumusta safaritoimiston...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti