Nyt olen Busiassa, Ugandan rajalla. Ugandan metsat nakyy majapaikan huudeilta. Asun Kenfin Bridgen jonkunlaisen Kenian johtohahmon perheen luona keskella puskia. Tilan talot on tehty savesta ja pihapiirissa on myos Kenfinin uusi perinteinen savimaja olkikattoineen. Suunnitelmissa on, etta nukkuisin siella ainakin yhden yon ennen paluuta Mbaleen. Saa nahda, saavatko ne yhden huoneen valmiiksi ennen perjantaita...
Matatu- ja bussimatka tanne oli hirvea. Matatuun (pikkubussiin) oli ahtautunut 21 tyyppia parhaimmillaan. Bussimatkalla taas ajattelin kuolevani ehka miljoona kertaa. Tiet on hirveassa kunnossa ja bussi heittelehti sivulta sivulle, vetta tippu katosta ja selka meinas kuolla siina rynkytyksessa. En odota innolla paluumatkaa... Bussissa jouduttiin maksamaan ylihintaa mun ihonvarin takia. Herbert makso meidan matkat, ettei ylihintaa pyydettais, mutta se ei auttanut.
Naa ihmiset kuvittelee, etta kaikilla valkosilla on rahapuu takapihalla. Kaikista ahdistavinta taalla on se, etta koko ajan joku on pyytamassa rahaa tai jotain tavaroita. Lastenkodin lapsille olen nyt sanonut, etten ole lyijykyna- tai pyyhkariautomaatti. Minulta ei tarvitse koko ajan pyytaa kynia. Myos aikuiset pyytaa multa rahaa koko ajan. Myos matkoja safarille tai Mombasaan on pyydetty. Saa nahda, millon totaalisesti menee hermot jatkuvaan rahan anomiseen.
Maanantaina kaytiin pikaisesti tutustumassa esikouluun, minne HIV-perheiden lapset voi tuoda lapsensa. Perheiden ei ole pakko maksaa koulumaksua, jos varaa ei ole. Opet ei saa palkkaa ja ruuat tulee paaosin lahjotuksina. Tanaan mun piti menna tutustumaan paikallisiin perheisiin, mutta tyypeilla, joiden piti vieda mut perheisiin, olikin jotain muuta. Huomenna uusi yritys.
Asken kaytiin jossain naistentapaamisessa yhdessa kirkossa sanomassa hei. Kaveltiin ehka kolme kilsaa, istuttiin hetki, sanoin hei naisille ja lahdettiin pois. Jotenkin musta tuntuu, et valkoisen ihmisen tuntemisella koetetaan nostaa valilla omaa ihmisarvoa...
Petronella on soittanut pari kertaa Mbalesta ja sanonut, etta heilla on ikava minua. Beyonce kuulemma kay mun huoneen oven takana ettimassa mua ja toistelee "Na, Na":ta. No, lauantaina pitais olla siella takasin.
Jep, mutta nyt taytyy poistua ennen kuin herbert menettaa taysin hermonsa nalkaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti